Hyppää sisältöön

Yksilöllistetyn lääkehoidon kehitystrendit

Fimean toiminta Lääkkeet
Julkaistu 4.10.2019

Yksilöllistettyyn lääkehoitoon liittyvä tutkimusnäyttö on usein vähäistä, ja hoidot tulevat Euroopassa saataville viiveellä. Hoitojen käyttöönotto on lisännyt merkittävästi lääkekustannuksia.

© Fimea

Uusille lääkkeille myönnettävien myyntilupien määrä on tuplaantunut 2010-luvulla, ja samalla myös harvinaislääkkeiden suhteellinen osuus on kaksinkertaistunut (taulukko 1). Vuonna 2018 EU:n alueella keskitetyn menettelyn kautta myyntiluvan sai 65 uutta lääkevalmistetta (pl. geneeriset valmisteet ja biosimilaarit). Näistä valmisteista noin kolmannes oli harvinaislääkkeitä. Kehittyneitä terapioita (ATMP) oli neljä. Näillä kehitystrendeillä on useita vaikutuksia lääkealaan.

Yksilöllistetty lääkehoito hyväksytään Euroopassa viiveellä

Myyntilupien myöntämisen ajankohdat Euroopan lääkeviraston (EMA) ja Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston (FDA) välillä poikkeavat jonkin verran. Vuonna 2018 FDA myönsi lääkkeiden myyntiluvat tyypillisesti ennen EMAa. Viiveen mediaani EMAn ja FDAn välillä oli 4,7 kuukautta, harvinaislääkkeiden osalta 7,5 kuukautta ja ATMP-valmisteiden osalta 10–12 kuukautta. Viiveen muodostumiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi myyntiluvan haltijan lanseeraussuunnitelma ja markkina-alueiden ominaispiirteet.

Vähäisempi tutkimusnäyttö

Yksi kehitystrendi on, että lääkkeet tulevat markkinoille yhä vähäisemmällä tutkimusnäytöllä. Tämä voi tarkoittaa muun muassa sitä, että lääke tulee markkinoille ilman vaiheen III tutkimusta tai tutkimuksen koeasetelma on yksihaarainen ilman vertailuryhmää. Näiden ohella kliinisen tutkimuksen potilasmäärä voi olla pienempi. Esimerkiksi vuoden 2018 aikana uusille lääkeaineille myönnetyistä myyntiluvista 46 % perustui tutkimusaineistoon, jonka potilasmäärä oli alle 500.

Ilman vaiheen III tutkimusta hyväksyttyjen uusien myyntilupien osuus on jokseenkin kolminkertaistunut (kuvio 1) viimeisen 10 vuoden aikana. Tämä johtuu pääasiassa harvinaislääkkeiden yleistymisestä. Muilla kuin harvinaislääkkeillä tyypillisesti edellytetään vähintään yhtä vaiheen III tutkimusta.

Yhä useampi potilas saa kallista lääkehoitoa

Kalliilla lääkkeellä ei ole tarkkaa määritelmää. Kalliilla lääkkeellä voidaan tarkoittaa esimerkiksi lääkettä, jonka vuotuiset kustannukset yhtä Kela-korvauksen saanutta henkilöä kohden ovat keskimäärin 30 000 euroa tai enemmän.

Vuonna 2008 tällaisia avohoidon lääkevalmisteita oli seitsemän ja vuonna 2018 niitä oli 31. Vuonna 2018 kalliiden lääkkeiden kustannukset olivat yhteensä 119 miljoonaa euroa, ja korvauksien saajia oli 2 033 henkilöä (kuvio 2).

Uusien lääkkeiden käyttöaiheet kohdentuvat entistä tarkemmin rajatun potilasjoukon hoitoon. Potilaskohtaiset lääkehoidon kustannukset nousevat korkeiksi, vaikka hoidon vaikuttavuuteen ja turvallisuuteen liittyy epävarmuutta enenevässä määrin.

Jotta uudet hoitovaihtoehdot olisivat jatkossakin kansalaisten saatavilla, tarvitaan merkittäviä uudistuksia päätöksenteon prosesseihin sekä lääkkeiden hankinta- ja hinnoittelukäytäntöihin. Esimerkiksi riskinjakosopimusten avulla (Autti-Rämö, ym., tässä numerossa) voidaan jakaa tutkimusnäytön epävarmuudesta ja korkeista kustannuksista maksajalle aiheutuvaa riskiä lääkeyrityksen kanssa. Harvinaislääkkeiden osalta yhtenä vaihtoehtona voisi olla pohjoismainen yhteistyö lääkehankinnoissa ja hintaneuvotteluissa.

Kirjallisuutta

FDA approved drug products. FDA 2019. www.accessdata.fda.gov

IQVIA 2019. The changing landscape of research and development. Innovation, drivers of change, and evolution of clinical trial productivity. www.iqvia.com

Taulukko 1. Uusille lääkkeille myönnetyt myyntiluvat ja harvinaislääkkeiden osuus näistä vuosina 2010–2018. Lähde: EMA 2019.
Vuosi Järjestä taulukko sarakkeen mukaan nousevasti Hyväksytyt uudet lääkeaineet (lkm) Järjestä taulukko sarakkeen mukaan nousevasti Harvinaislääkkeet (lkm) Järjestä taulukko sarakkeen mukaan nousevasti Osuus (%) Järjestä taulukko sarakkeen mukaan nousevasti
2010 27 4 15
2011 38 5 13
2012 37 8 22
2013 53 6 11
2014 57 12 21
2015 63 13 21
2016 52 12 23
2017 57 15 26
2018 65 21 32
Atte Rahkonen
Farmaseutti
Korkeakouluharjoittelija, Fimea
Ulla Härkönen
LL, TtM, MPH
Tutkijalääkäri, Fimea (8.8.2021 asti)
Vesa Kiviniemi
FL
Arviointipäällikkö, Fimea
Jaa Twitterissä Jaa Facebookissa Jaa LinkedIn palvelussa

Lataa juttu julkarista Tulosta sivu

Kerro meille juttuideasi

Otamme mielellämme vastaan juttuideoita ja aiheita, joista voisimme kirjoittaa.