Lääkebarometri 2025: Neuvonta on edelleen onnistuneen lääkehoidon kulmakivi

Publicerad 10.6.2026

Suomalaiset käyttävät itsehoitolääkkeitä toiseksi eniten Euroopassa, ja samaan aikaan mielipiteet niiden turvallisuudesta ja neuvonnan tarpeesta ovat muuttuneet. Fimean toteuttama Lääkebarometri 2025 -kysely tarkastelee väestön kokemuksia ja näkemyksiä lääkkeistä.

Lääkebarometri 2025 -kyselyssä painotettiin tällä kertaa erityisesti itsehoitolääkkeitä ja niiden käyttöä. Kyselyn mukaan lääkkeiden käyttö on monelle arkipäiväistä: kolme neljäsosaa vastaajista on käyttänyt lääkärin määräämiä reseptilääkkeitä edeltävän viikon aikana. Itsehoitolääkkeitä on puolestaan käyttänyt lähes puolet vastaajista. Niitä käytetään erityisesti kipuun, närästykseen, flunssaan ja kuumeeseen.

– Euroopan maista vain Islannissa käytetään itsehoitolääkkeitä Suomea enemmän. Itsehoitolääkkeiden käyttäjämäärä on pysynyt viime vuosien aikana melko vakaana, mikä kertoo siitä, että itselääkinnän rooli osana kansalaisten omahoitoa on vakiintunut, toteaa Fimean tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Johanna Jyrkkä.

Itsehoitolääkkeiden riskejä ei aina tunnisteta

Yksi kyselyn keskeisistä havainnoista liittyy väestön suhtautumiseen itsehoitolääkkeisiin. Yli puolet vastaajista pitää itsehoitolääkkeitä tehokkaina.

Huolta herättää kuitenkin yleistynyt käsitys siitä, että itsehoitolääkkeet ovat vaarattomia eikä niiden käyttöön liity riskejä.

Huolta herättää kuitenkin yleistynyt käsitys siitä, että itsehoitolääkkeet ovat vaarattomia eikä niiden käyttöön liity riskejä. Joka kymmenes pitää itsehoitolääkkeitä täysin vaarattomina riippumatta siitä, miten niitä käytetään. Osuus on kaksinkertaistunut vuoden 2019 kyselystä.

Tämä kehityssuunta on lääkitysturvallisuudesta vastaavan viranomaisen näkökulmasta huolestuttava.

– On tärkeää ymmärtää, että itsehoitolääkkeet ovat haitta- ja yhteisvaikutuksiltaan samanlaisia lääkkeitä kuin reseptilääkkeet. Vaikka itsehoitolääkkeitä pidetään turvallisina, niiden käyttöön liittyvät riskit eivät ole kadonneet. Käyttäjillä on oltava totuudenmukainen käsitys sekä lääkkeiden hyödyistä että haitoista, muistuttaa tutkimusasiantuntija Mella Louhisalmi Fimeasta.

Neuvontaa on helposti saatavilla, mutta sitä ei aina hyödynnetä

Väestöstä 83 prosenttia pitää tärkeänä, että lääkettä ostaessa on mahdollisuus saada lääkeneuvontaa apteekin farmaseuttiselta henkilökunnalta. Vain 2 prosenttia ei saanut neuvontaa viimeisimmällä apteekkikäynnillään, vaikka olisi tarvinnut sitä.

Vastaajat pitävät myös avun kysymistä apteekista helppona. Itsehoitolääkkeisiin liittyvissä epävarmuustilanteissa neuvoja kysytään yleisimmin apteekista, mutta tietoa haetaan myös internetistä, pakkausselosteista tai muualta terveydenhuollosta.

Silti hieman yli puolet kyselyyn vastanneista ei koe ammattilaisten suositusta itsehoitolääkkeen käyttöön välttämättömänä ja ostaisi itsehoitolääkkeensä mieluummin kokonaan ilman neuvontaa. Neuvontaa pidetään tärkeänä, mutta sitä ei aina hyödynnetä aktiivisesti.

– Apteekeissa kohdataan kuitenkin päivittäin tilanteita, joissa farmasian ammattilaisen esittämä yksinkertainen kysymys asiakkaan valitsemasta lääkkeestä paljastaa, että lääke on väärä tai sopimaton asiakkaan muuhun lääkitykseen – tai tarjolla olisi turvallisempia vaihtoehtoja. Aina lääkettä ei edes tarvita, sanoo Johanna Jyrkkä.

Jyrkän mukaan tämä korostaa lääkeneuvonnan oikea-aikaisuuden tärkeyttä.

Lääkkeiden saatavuusongelmat johtavat harvoin lääkehoidon keskeytymiseen

Lääkebarometrin mukaan Suomen apteekkiverkosto toimii hyvin. Lähes kaikki vastaajat kokevat, että apteekkeja on riittävän lähellä, jotta lääkkeet saa hankittua vaivattomasti. Silti neljäsosa vastaajista on ollut tilanteessa, jossa apteekki on ollut kiinni, kun lääkettä olisi tarvittu.

– Hieman alle puolet vastaajista olisi halukkaita ostamaan itsehoitolääkkeensä päivittäistavarakaupasta, eikä osuus ole juurikaan muuttunut viime vuosina. Sen sijaan halukkuus asioida fyysisesti apteekissa on kasvanut, toteaa Louhisalmi.

Louhisalmen mukaan vielä pari vuotta sitten puolet vastaajista asioi mieluummin apteekissa kuin verkossa, mutta tuoreimpien tulosten mukaan jo kolme neljäsosaa asioi mieluiten paikan päällä apteekissa.

Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat yleistyneet viime vuosina. Lääkebarometrin mukaan 19 prosenttia vastaajista on kohdannut tilanteen, jossa reseptilääke ei ole ollut saatavilla apteekissa. Vastaajien mukaan saatavuusongelmat ovat johtaneet esimerkiksi lääkkeen hankkimiseen toisesta apteekista tai verkosta, lääkkeen vaihtamiseen sekä lääkehoidon aloituksen viivästymiseen tai taukoon.

– Saatavuushäiriöt ovat lisääntyneet, mutta tästä huolimatta lääkehoito keskeytyy harvoin kokonaan. Tilanne, jossa lääkettä ei ole saatavilla, on hankala sekä asiakkaalle että apteekille, joka ei pysty toimittamaan lääkettä. Häiriöt kuormittavat myös terveydenhuoltoa, kun joudutaan pohtimaan uutta, sopivaa lääkitystä, toteaa Jyrkkä.

Terveyden lukutaidossa on haasteita

Turvallisen lääkehoidon toteutumisen perusedellytys on hyvä terveydenlukutaito, joka tarkoittaa kykyä löytää, ymmärtää, arvioida ja käyttää terveyttä koskevaa tietoa oman terveyden edistämiseksi ja siihen liittyvien päätösten tekemiseksi.

Lääkebarometrin mukaan 44 prosentilla vastaajista on vaikeuksia ymmärtää terveyteen liittyvää kirjallista materiaalia ja lähes puolet kokee vaikeuksia lääkkeiden pakkausselosteiden ymmärtämisessä.

"Tulokset osoittavat, että vaikka ihmiset pyrkivät toimimaan ohjeiden mukaan, kaikki eivät välttämättä ymmärrä niitä."

– Ennen uuden lääkkeen aloittamista pakkausselosteen lukee aina tai usein kaksi kolmasosaa vastaajista. Tulokset osoittavat, että vaikka ihmiset pyrkivät toimimaan ohjeiden mukaan, kaikki eivät välttämättä ymmärrä niitä. Tämä voi vaarantaa jopa lääkitysturvallisuutta, toteaa Louhisalmi.

Tulokset osoittavat, että suomalaiset arvostavat lääkeneuvontaa, mutta samalla luottamus omaan osaamiseen on vahvistunut, erityisesti itselääkinnässä. Tämä yhdistettynä havaittuihin puutteisiin terveydenlukutaidossa korostaa lääkeneuvonnan tärkeyttä myös tilanteissa, joissa asiakas ei aktiivisesti pyydä neuvoa. Vaikka moni luottaa omaan osaamisensa, itsehoitolääkkeisiin liittyy riskejä, joiden tunnistamiseen tarvitaan farmasian ammattilaisen osaamista.

– Lääkeneuvonta on edelleen onnistuneen ja turvallisen lääkehoidon kulmakivi. Sen merkitys ei ole vähentynyt, vaikka tietoisuus omasta terveydestä on lisääntynyt ja tietoa lääkkeistä on helposti saatavilla verkossa. Päinvastoin – luotettavalle, ammattilaisten tarjoamalle lääketiedolle on nyt suurempi tarve kuin koskaan, kiteyttää Jyrkkä.

Mikä Lääkebarometri?

Fimean toteuttama Lääkebarometri-kysely tuottaa ajankohtaista tietoa suomalaisten kokemuksista ja näkemyksistä lääkkeistä.
Kysely toteutetaan kahden vuoden välein (vuodesta 2015 lähtien).
Sisältö koostuu vaihtuvista, lääkehoidon ajankohtaisia teemoja käsittelevistä moduuleista.
Osa kysymyksistä toistuu säännöllisesti, mikä mahdollistaa trendien seurannan.
Kyselyyn vastaavat 18–79-vuotiaat suomalaiset internetpaneelin kautta. Otanta toteutetaan ositettuna satunnaisotantana huomioiden ikä, sukupuoli ja asuinalue. Vastaajia on kussakin toteutuksessa hieman yli 2 000.
Lääkebarometrin aineistoja voi hyödyntää esimerkiksi tutkimustarkoituksiin. Aineistoihin voit tutustua Aineistokatalogissa (aineistokatalogi.fi) ja hakea käyttöoikeutta Fimean Lääkebarometri-verkkosivuston ohjeiden mukaan.